Elämänjano. Aamukuudelta ylös ja tekemään – elämä on tässä nyt, eikä ole hetkeäkään hukattavaksi! Monta rautaa tulessa, niin paljon tehtävää, elettävää ja koettavaa. Täyttä paahtoa iltaan asti ja puoliltaöin nukkumaan. Jaksaa jaksaa! Päivän mittaan tunneilla kerron kyllä lempeästi ihmisille, että on tärkeää palautua ja levätä, antaa unelle aikaa. J tiedän, että, että totta joka sana.  Ja sitten taas tohisen kohti seuraavaa!

Yllä oleva kuvaa omaa elämääni vielä puolisen vuotta sitten – ja nyt hieman surkuhupaisasti hymyilyttää. Ekana hereillä ja aina liian myöhään pedissä. Olen aina ollut, ja olen edelleen, aamuihminen ja aktiivinen tyyppi, joka nauttii tekemisen meiningistä. Ajatusmallini oli, että on herättävä kukonlaulun aikaan, jotta varmasti ehtii kaiken tehdä – ja ehkä vähän suorittaakin. Olin ehdottomasti kasvottomien odotusten syleilyssä, jossa arvostettiin tehokkuutta ja tarmokkuutta, mittarina ajankäyttö. Enemmän on enemmän. Tottakai tiesin, että elämäntyylini ei ollut aivan optimaalinen & tottakai olin tietoinen unen hyvästä ja hyödyistä, mutta jostain syystä en kokenut tarvetta sulattaa tietoa osaksi omaa arkeani – kunnes luin Matthew Walkerin kirja ’Miksi nukumme – unen voima’. Kirja vakuutti ja vaikutti.

Herätys – nuku enemmän ja paremmin!

Walkerin kirja oli täydellinen herätys – pätevä sekoitus tieteellistä faktaa, käytännön esimerkkejä ja mukavasti soljuvaa sanailua. Se sai minut havahtumaan omaan rytmiini ja kyseenalaistamaan – voisinko silti olla aamuihminen ja elämänjanoinen, tehokas minä, jos nukkuisin 8-9 tuntia sellaisen kuuden tunnin rykäyksen sijaan? Päätin antaa pidemmille unille mahdollisuuden, mutta samalla kieltämättä ajattelin aluksi myös, että edessä olisi useampi tunti vähemmän valveillaoloa – ehtiikö sitä kaiken ja meneeköhän elämä nyt ihan ohi?

Monet Walkerin kirjan faktat olivat tosiaan tuttuja jo entuudestaan, mutta niiden voima iski minuun vasta tätä kirjaa ahmiessa. En tässä lähde referoimaan Walkerin kirjaa (se kannattaa lukea ja kokea itse!), mutta runsaat faktat ja tutkimukset unen vaikutuksesta palautumiseen, jaksamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme olivat kertakaikkisen pysäyttäviä. Meille kaikille tärkeät asiat kuten muisti, uuden oppiminen, tunteiden käsittely, luovuus ja monet muut äärettömän tärkeät mekanismit ja niiden pelaaminen ovat linkittyneet vahvasti uneen.

Älä usko unen säästöpossuun

Huomasin ensimmäiset muutokset omassa olossa parin viikon jälkeen, kun olin jämptisti pitänyt huolta, että tämä nainen saa unta n. 8 tuntia yössä. Huolenpito vaati uusia käytäntöjä ja entisten kyseenalaistamista. Ehkäpä seuraavista oivalluksista löytyy jotain pureskeltavaa sinne ruudun toisellekin puolelle:

Prioriteetit uusiksi. Miksi haluan nukkua enemmän ja paremmin?  Minulle syitä olivat toiveet pirteämmästä olotilasta aamusta iltaan, virkeämpi ja toimivampi ajatuksenjuoksu, parempi palautuminen ja sitä myötä esimerkiksi fyysisen kunnon kehittyminen. Välillä liian lyhyt pinna ja kärttyisyyskään tuskin oli kovin kivaa kenellekään.

Koin aiemminkin olevani energinen ja hyvinvoiva, mutta olin utelias kokemaan, että voisiko paremmalla unella saada vielä enemmän – ja voihan sillä! On aika kuvaavaa, että parempi uni tuntui tiputtavan eräänlaisen sumuverhon silmieni edestä. Tajusin, että vaikka olenkin ollut suht pirteä, en sitten kuitenkaan ollut. Liian vähä uni oli saanut kaikki aistit vähän uinuksiin – hiljalleen alkoi tuntua, että aistit heräsivät takaisin eloon ja sekä fyysisesti että henkisesti olotila oli kaikenpuolin kirkkaampi, virkeämpi ja vahvempi.

Johonkin panostaminen on aina luopumista jostain muusta. Ei voi kukkua, jos haluaa aamulenkille 5.30 tai jos

Unen säästöpossua ei ole olemassa. On maailman suurin huijaus, kun sanomme, että korjaamme puutteellista yöunta päiväunilla tai ylistämme voimiamme toteamalla “ehtii sitä myöhemminkin nukkua, nyt eletään”. Ei ole myöskään kestävä tapa nukkua arki minimillä ja koisia viikonloppuna senkin edestä. Homma ei vain toimi niin – unta ei voi säästää, siirtää tai varastoida. Jos esimerkiksi yöunista nipistää aina samasta kohtaa (esim. katkaisee unen liian aikaisin), jää yksi tärkeä unenvaihe jatkuvasti kokematta, ja sillä voi olla mittavia vaikutuksia. Koko yönunen kaarella ja eri unen vaiheilla on merkityksensä. Vajaita yöunia ei voi korjata kikkakolmosella. Päiväunilla on tutkitusti virkistävä vaikutuksensa oikeassa kohtaa, mutta kunnon yöunta ne eivät koskaan korvaa.

Kofeiiniblokki. Walker kuvasi kirjassaan loistavasti, ettei kofeiini ainoastaan piristä, vaan se blokkaa adenosiinin toimintaa, joka on aivojemme oma nukahtamisaine. Minulle tuli myös uutena, että kofeiinin puoliintumisaika on 5-7 tuntia – eli jos juot kahvikupposen iltapäivällä, siitä on vielä puolet kehossa pyörimässä iltamyöhään!

Ruudut pois makkarista. Tabletti, tv, puhelin, ruutu kuin ruutu. Tiedämme varmasti kaikki, etteivät ruudut ja uni sovi yhteen, mutta Walker vahvisti tätäkin asiaa: ruututuijottelu juuri ennen unta heikentää unen laatua sekä heikentää melatoniinin tuotantoa. Vaikka pieni some-pläräys tai Netflix-hetki ennen unta tuntuu rentouttavalta, ei se oikeasti sitä ole.

Itsellä puhelin oli aiemmin aina viimeisenä kädessä ja ekana aamulla kourassa. Nyt pyrin jättämään puhelimen makkarin ulkopuolelle (perinteinen herätyskello kunniaan!) ja viime hetken läppärin näpyttely on saanut jäädä. Tähän täytyy kyllä todetta, että uudet tavat ottavat aikaa ja aluksi niistä lipsuu helposti. Keholle ja mielelle täytyy antaa aikaa omaksua.

Elämä ei hurahdakaan ohi, vaikka nukut enemmän. Noin puoli vuotta parempaa ja pidempää unta takana. Yksi suurimmista oivalluksista liittyy siihen, mitä ajattelen ajankäytöstä ja elämästä. Ehdin tehdä täsmälleen samat asiat kuin aiemmin, mutta neen ne paremmin, virkeämmin ja paremmalla energialla kuin ennen. Asiat, joista olen luopunut ovat sellaisia, joita en kaipaakaan – myöhäiset ruutuhetket, liian aikaiset lenkit tai työpyrähdykset. Ehdin tehdä töitä tarpeeksi päivän mittaan, urheilla, lukea kirjaa ja viettää aikaa läheisten kanssa. Pää on kirkas vielä iltapäivällä luovia metkuja miettiessä, keho on valmis juoksulenkille heti aamusta ja värit ovat kirkkaita.

Haluan myös ehdottomasti todeta, että meillä kaikilla on ajanjaksoja, jolloin pätevin teesi on, että nuku kun pystyt. Esimerkiksi pienten lasten kanssa uni on mitä on, ja se ei ole oikea hetki lähteä murehtimaan palauttavia kahdeksan tunnin sikeitä unia. Välillä elämässä on intensiivisempiä rutistusjaksoja, jolloin unesta on nipistettävä. Toisinaan murheet valvottaa ja joskus mieli taas sinkoilee ideoita täynnä. Spesiaalijaksot ovat ehdottomasti oma lukunsa, mutta tärkeintä on, mitä unesta pohjimmiltaan ajattelemme – panostamme siihen kun voimme ja nipistämme siitä ainoastaan pätevästä syystä, mutta emme jatkuvasti. Oma lukunsa on, jos kärsii erilaisista uniongelmista tai unettumuudesta. Onneksi tähänkin voi vaikuttaa muuttamalla omia elämäntapoja.

Yllä olevien nostojen lisäksi on hurja määrä käytäntöjä, asioita ja kikkoja, joilla on todettu olevan vaikutusta uneen: valon määrä ja laatu, alkoholi, petivaatteet, ruoka-aineet, säännölliset rytmit yms. Meille kaikille tepsii omat temput, ja pitäkäämme niistä kiinni!

Uni lisää elämänjanoa

Vielä toistaiseksi vallalla tuntuu olevan ajatusmalli, jossa lyhyet unet ja tohinan maksimaalinen ovat menestyksen määre. Onneksi tähän tuntuu koko ajan tulevan lempeää muutosta – tehokas voi olla ilman ympäripyöreitä päiviä ja rehellisen runsaat yöunet huippujuttu itsekkään eleen sijaan. Ulkoa päin tuleva paine voi kuitenkin vaatia sisua, jotta uskaltaa tehdä toisin, mitä näkymättömät voimat ja normit meiltä odottavat – pieni lepohetki työpäivän keskellä on hyvin ok ja ehkä iltamyöhään ei tarvitse enää lukea viestejä. On okei sanoa ei, ja antaa aikaa unelle.

Vaikka suhtautumiseni uneen on pysyvästi muuttunut, liian ehdottomuuden rakastajaa minusta ei ole tullut. Pidän huolta riittävästi unesta, mutta en pelkää poikkeuksia – välillä on ihanaa valvoa myöhään deadlinen äärellä posket hehkuen, istua iltaa ystävien kanssa tai jotain muuta makeaa, kuin myös pinkaista aamuauringon kanssa juoksulenkille tai tulee huippufiilis, kun saankin jonkin tärkeän jutun valmiiksi kun naapurit vielä nukkuu. Kaiken kaikkiaan elämänjano virtaa ja kuplii isommin kuin koskaan, uni maistuu makeammalta kuin ikinä!

Pidetään huolta itsestämme, pidetään huolta unesta – se pitää huolta meistä, kun vain annamme sen tehdä niin. Hyvillä unilla olemme parhaita versioita itsestämme, ei vain itsellemme, vaan myös tärkeille ympärillämme. Siispä, ihanaa ystävänpäivää!

Makeita unia & pirteitä päiviä,
Tiikku

***

Kirja, johon tekstissä viitattu (vahva suositus). Matthew Walker: Miksi nukumme – unen voima