About Tiikku Kuuru

This author has not yet filled in any details.
So far Tiikku Kuuru has created 190 blog entries.
26 12, 2019

Elämää isolla E:llä

2019-12-26T11:16:56+02:0026 joulukuun, 2019|

Olemme taas niiden ainutlaatuisten hetkien äärellä, jolloin maalaamme mielissämme luonnoksia tulevasta & solmimme itsemme kanssa lupauksia uudelle vuodelle. Tavoitteet, haaveet, päämäärät, unelmat – mitä kohti 1.1. lähdemme päättäväisin mielin? Onko nyt hetki tehdä jämäköitä päätöksiä vai parempi hypätä tulevaa kohti sydän auki ottaen vastaan se, mikä sieltä tulee? Vai jotain siltä väliltä?

Itse tuumaan tässä vuoden viimeisinä päivinä yleensä muutaman askelmerkin uudelle vuodelle – välillä ne ovat mahtipontisempia, toisinaan tavallisempia. En tee sitä niinkään tietoisesti, vaan mieleni matkaa vain maalaamaan tulevaa. Totuuden nimissä voin kertoa, että välillä maalailu ja lupaukset toimii, välillä ei – sellaista se elämä vain on. Tässä tämän hetkiset mietteeni tulevalle vuodelle: nuku hyvin jatkuvalla syötöllä (se maaginen 8 h, kiitos. Älä lähde 5 tunnin unien jälkeen juoksemaan tai joogaamaan tai avaa läppäriä sen takia, koska olit vaan niin päättänyt.), panosta kehonhuoltoon, kiirehdi vähemmän, rytmitä arkea entistä paremmin ja ole entistä lujemmin ystäviä sekä läheisiä varten.  Ehkä kaiken voisi tiivistää: vähemmän hälinää, enemmän elämää. Konkreettiset ja tarkat tavoitteet ovat mainioita, mutta ehkä kokonaisvaltaiseen hyvään oloon tähtäävä Elämä isolla E:lläkään ei ole höpsömpi tavoitepaalu?

Hyvinvoiva minä on parasta itselle ja muille

Sateenkaaren väreissä hohtavia lupauksia enemmän kehotan itseäni ja muita miettimään, miksi niitä tavoitteita oikein asetamme ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Itse haluan olla arjessa virkeä, mieli ja keho kirkkaana – siksi haluan panostaa uneen. Haluan, että kroppani voi kokonaisvaltaisesti hyvin ja että esimerkiksi joogan sivukorppi-asana onnistuu molemmille puolille – siksi kehonhuoltoa. Kiire-sana on edelleen liikaa sanavarastoni vakio ja haluan siitä irti, minkä lisäksi tavoittelen erityisesti työntekoon selkeyttä ja haluan opetella oikeasti keskittymään yhteen asiaan kerrallaan työpöydän ääressä (kun on ihanasti monenlaista, kokonaisuus saattaa puuroutua. Lisäksi liian usein saan itseni kiinni sinkoilusta asioiden välillä – sitä tuota ja tätä vähän koko ajan). Siksi vähemmän kiirettä ja parempaa rytmiä. To do-listat ja parempi aikataulutus siis ohjenuoriksi.  Edelliset tavoitepaalut kietoutuvat viimeisen ympärille – kun arjen palikat ja minä itse olemme kuosissa, olen parempi yrittäjä, puoliso, ystävä, tytär ja väitöskirjatutkija. Viivan alla elämän taulukossa loistaa kuitenkin muut ihmiset, en minä – siksi haluan pitää huolta vuonna 2020, että olen tärkeitä tyyppejä varten enkä verhoudu kiireen ja touhukkuuden taakse – se ei tarkoita välttämättä ajallisesti enemmän, vaan läsnäoloa oikeassa hetkessä, oikeaan aikaan. Sellaista syväluotaavaa priorisointia. Käytännössä se tarkoittaa läsnäolon taidon opettelua, keskittymisen kehittämistä. Voidaan siis todeta, ettei tämän hetkiset lupaustuumailuni tähtää mihinkään tiettyyn hetkeen, vaan ennemminkin pitkäjänteiseen mielentilaan ja tekoihin, jotka ovat läsnä arjessa tästä eteenpäin. Tavoitteena Elämä isolla E:llä, tänään ja huomenna.

Paras tavoite tuntuu arjessa ja sydämessä saakka

Tavoitteiden anatomia tuntuu niin monimutkaiselta, että jo ihan voi meinata kompastua. Ettei se nyt vaan olisi liian mahtipontinen, muttei liian mitätön. Tarpeeksi konkreettinen kiinni napattavaksi, mutta kuitenkin siinä saisi olla sitä kutkuttavaa taikaa, joka saa meidät janoamaan sitä kohti. Tärkeintähän on, että tavoite on juuri sen asettajalle sopiva – ja tämä taas tarkoittaa meille jokaiselle ihan eri asioita. Elämäkin on aikamoisen monimutkainen taideteos – siihen kuuluu valtavasti tapahtumia, tunteita ja sattumuksia. Osaan voimme vaikuttaa, kaikkeen emme. Myös tavoitteiden äärellä kannattaa muistaa, että ne ovat osa elämää. Välillä matka niitä kohti on kuoppaisempi, toisinaan kovastikin kevyempi. Ehkä tärkeintä onkin pyrkiä nauttimaan matkasta, pitää päämäärä kirkkaana mielessä, mutta ei antaa sen sumentaa matkaa tämän hetken ja sen täyttymyksen välissä.

Jokainen lupaus ja tavoite on oikea ja juuri sopiva, kun se tulee suoraan sydämestä. Se on sellainen, joka tuntuu ja näkyy arjessa. Jos asettaisin nyt tavoitteen viiden vuoden päähän enkä lainkaan välietappeja, tiedän, että arjen kohina vie tavoitteen ja syyt sen takana mennessään ja voin jo nyt sanoa, että ei tule tapahtumaan. Siksi konkretia ja arki kunniaan – mietitään ensin, mitä lupaukset ja tavoitteet oikeasti tarkoittavat, mitä tekoja, valintoja ja muutoksia ne tarkoittavat? Toinen omassa mielessä pyörivä ajatus on myös se oivallus, että kuinka usein tavoittelemme jotain enemmän – entä jos huomattavasti fiksumpi ajatusmalli olisikin tavoitella jotain vähemmän, ja se antaisikin enemmän? Kukaan meistä ei voi olla kaikkea koko ajan kuin äärimmilleen viritetty duracel-pupu eikä tavoitteita saavuteta kestävästi sinkoilemalla paremman elämän perässä kaikilla elämän osa-alueilla. Yksinkertaisuus on monesti kaunista ja kestävää, myös tavoitteiden maalailussa.

Maalaa tulevaa pysähtymällä – nyt 

Olisin voinut kirjoittaa tämän tekstin niin, että se kietoisi uuden vuoden lupaukset ja liikunnan tiukasti yhteen. Se ei kuitenkaan tuntunut oikealta. Sekä oma että Fiiliksen ajatusmaailma on vakaasti sellainen, jonka mukaan elämä on niin paljon enemmän kuin sykettä, hikeä, kaloreita ja endorfiineja. Liikunta kaikissa muodoissaan tanssista joogaan ja kahvakuulasta pilatekseen on mahtavaa ja usein juurikin hyvää oloa, energiaa ja positiivista kierrettä tuovaa – eli ehdottoman tärkeä osa arkea ja Elämää! Mutta ne hikipisarat, voittajafiilikset, musaan sukeltamiset ja isommat pumppipainot ovat nimenomaan etappi isompiin asioihin, kuten tavoitteisiin siitä, että voisi paremmin, olisi pirteämpi äiti, iskä tai ystävä, pystyisi keskittymään paremmin duunihommiin tai se voi olla juuri väylä opetella huolehtimaan vähemmän ja keskittymään omaan itseen enemmän. Liikunta osana arkea tekee meille jokaiselle hyvää – siksi kannustammekin jokaista valitsemaan tulevalle vuodelle 2020 sellaisia liikuttavia elämyksiä arjen osaksi, jotka tuovat itselle juuri sitä, mitä tarvitsee, tavoittelee ja toivoo. Jos kaipaa hellitystä hälinän keskelle, ehkä astut joogamatolle entistä säännöllisemmin tai jos janoat uudelle tasolle vieviä endorfiinisäväreitä, jospa asetetaan konkreettinen tavoite vaikkapa Bodypump-tunnin vastuksien äärelle? Jos elämässä muuten myllertää, ehkä paras pysyä tutuissa rutiineissa tai jos tämän hetkinen fiilis mietityttää, jospa laittaisikin kaikki kuviot treenit mukaan lukien uusiksi?

Sopivan mielenmaiseman ja tavoitekartan maalaaminen tulevalle vaatii pysähtymistä oman itsen äärelle – mitä minulle kuuluu? Mitä haluan, mitä tavoittelen? Suosittelenkin, että ota nyt vuoden viimeisinä päivinä pieni hetki itsellesi, olipa se sitten tuumaustauko sohvalla silmät kiinni tai kävelylenkki metsän siimekseen. Hengitä, kuuntele ja ole itseäsi varten. Olen varma, että tällä tapaa jokainen meistä voi löytää hippusia, joista voimme luonnostella juuri itselle sopivaa polkua tulevalle vuodelle 2020.

Jos haluat makustella uuden vuoden kuvioita ja tuumata, minkälainen treeni ja liikunta on juuri sinulle parasta tulevana vuonna, tule piipahtamaan Avoimet ovet-tapahtumassa Fiiliksellä sunnuntaina 5.1.2020 klo 11.00-14.00. Tutustu aikatauluun ja varaa paikkasi veloituksettomille tunneille täällä!

Nyt toivotan kaikille onnea sekä pieniä ja suuria ihmeitä uuteen vuoteen – asetellaan juuri sopivia tavoitteita, jotka tuntuu arjessa & tuntuu syvällä sydämessä saakka!

– Tiikku

12 12, 2019

Tanssiopetusta Fiiliksen tapaan: sydämellä (ja tietysti vähän järjelläkin)

2019-12-12T14:15:42+02:0012 joulukuun, 2019|

Kun saan vapaat kädet kirjoittaa Fiiliksellä-blogiin, en malta olla aina palaamatta alkuun. On juhlimisen arvoinen asia, että Liikunta- ja tanssistudiomme tarjonta lähti yhdestä 50+ aikuisbalettikurssista ja nyt meillä on 3 tanssinopettajaa, alkeis- ja jatkoryhmiä, baletin lisäksi myös jazzia, street-lajeja ja dancehall-kursseja. Lisäksi tarjontaa on äideille ja vauvoille, lapsille ja senioreille. Fiiliksestä on tullut varteenotettava vaihtoehto tanssikouluissa ja työväenopistojen kursseilla harrastamiselle.

Minulla on tapana aloittaa tanssikurssit aina sillä, että käydään kaikkien kurssilaisten taustaa ja toiveita läpi. On aika hienoa, että balettikurssilla voi samaan aikaan olla lentopalloilija, joka ei ole koskaan lapsena uskaltanut kokeilla tanssimista, hevosharrastaja, joka haluaa lisää vartalon kannatusta, toimistotyöläinen, joka haluaa saada ryhtiin muutosta tai tanssia rakkaana harrastuksena koko lapsuutensa tanssinut, joka haluaa uudelleen lajin pariin. Se, että pystymme tanssimaan samassa ryhmässä eri taustojen ja tavoitteiden kanssa on rikkaus, mitä haluan vaalia. Kenenkään ei tarvitse olla jotain valmiiksi, osallistuakseen ja kokeakseen tanssin riemun ja oppiakseen uutta. Toisaalta taas, ei tarvitse peitellä sitä mitä jo osaa vaan kantaa ylpeydellään kehossaan ne taidot, jotka sinne ovat juurtuneet.

Tanssin salaisuus jokaisen ulottuville

Nyt kun tanssikurssit ovat taas kerran päättymässä tältä kaudelta, olen seurannut mykistyneenä sitä, miten paljon uutta voi 15 kerrassa oppia täysin uudesta lajista. Alkeiskurssien opettaminen on siitä niin erityistä, että vasta kurssilla todella valkenee se, mitä laji todella on. Monelle on lopulta yllätys, millaisista palasista tekniikka rakentuu ja millaista fyysisyyttä tanssi vaatii, vaikka olisikin nähnyt hienoa twerkkausta, balettihyppyjä, piruetteja tai voimakasta baunssia silmiensä edessä. Se, miten tanssi saadaan näyttämään keveältä, vahvalta, liukuvalta tai swengaavalta, on salaisuus, joka paljastuu sitä mukaan, kun tekniikka tulee tutuksi. Lajille ominaisen liikekielen löytäminen vaatii siis perehtymistä ja harjoitusta ja siiten vihdoin kun sitä pääsee käyttämään hyväkseen koreografioissa, siinä ”varsinaisessa tanssimisessa”, on monelle yllätys, kuinka ulkopuolisen silmään todella näyttää, että siinä sitä tanssitaan itse lajia. Tästä hyvä osoitus on se, kun toinen yrittäjistämme, Tiikku, on kierrellyt viimeisillä kurssitunneilla kuvaamassa mitä milläkin kurssilla harjoitellaan. Hän on saanut yllättyä, miten erilaisia tunnelmia oven takaa on paljastunut. Omien sanojensa mukaan salissa on ollut oma maailmansa, tanssikupla, jonka sisällä on oma kieli, liikkeet ja koreografia.

Liikkumisen ja ilmaisun oikeus kuuluu jokaiselle

Kausi kaudelta olemme saaneet myös lisättyä kurssitarjontaa ja tällä kaudella baletin ja jazzin rinnalle on saatu kurssimuotoiseksi myös Street ja Dancehall. Lajeja on ollut tarjonnassa aiemminkin, mutta nyt, kun treenaaminen on saatu kurssimuotoiseksi ja uutta taitoa on ollut opettelemassa vakioporukka, on kehitys väistämätön. Ensi kaudelle Dancehall- tarjonnassa on erikseen myös suosittu mimmityyli eli Female Dancehall. Tulevaisuudessa on tarkoitus päästä levittämään myös Street-lajien ilosanomaa usean kurssin voimin. Näiden tanssikurssien ja erityisesti supertaitavien Kristan ja Mimzin saaminen Fiiliksen tanssikursseja luotsaamaan on ollut oikea onnenpotku. Voimakas katukulttuuri luo koko ajan uutta tapaa käsitellä maailmaa ja asenteita millä suhtaudumme, toisiimme, itseemme ja kehoomme. Tilan ottaminen ja naiseuden toteuttaminen anteeksi pyytelemättä on hieno viesti, mitä Krista ja Mimz välittävät. Sitä tarvitaan, että voisimme elää maailmassa, jossa jokaisella on oikeus liikkua ja ilmaista itseään juuri niin kuin haluaa. Voimaantuminen on niin kulunut sana, etten haluaisi sitä tähän kirjoittaa, mutta sitä meillä on tarkoitus näillä kursseilla toteuttaa.

Jazz-tanssi on ihanaa!

Tänä syksynä olen päässyt kokemaan myös sen, mistä olen pitkään jazz-kursseilla haaveillut. Saimme puristettua lukkariin kaksi kurssia. Vasta-alkajat ovat saaneet opetella askeleita ja tekniikoita kaikessa rauhassa tutustuen lajiin pala palalta ja pidempään harrastaneet, ovat saaneet kaipaamansa haastetta nopeampien rytmien, teknisten koukkujen ja pidempien koreografioiden muodossa. Olen nauttinut valtavasti molempien kurssien luotsaamisesta ja ole myös päässyt kehittämään taitojani opettajana. Ensi kaudella osaan varustautua vielä paremmin siihen millaisia haasteita eri ryhmät kaipaavat. Jatko-kurssilla rytmikykyni ja koreografian muistamisen taidot on punnittu, eikä kömmähdyksiltäkään ole täysin säästytty. Alkeis-kurssilla opettamisen selkeys ja kehittelytaidot ovat olleet tapetilla, jotta jokaiselle osallistujalle on tullut olo, että pääsee mukaan, ehtii omaksua ja uskaltaa kokeilla vaikka ei vielä ihan varmuudella osaisikaan. Jazz-tanssi <3. On se vaan ihanaa!

Loistokaveri tanssikurssien tueksi – Les Mills Barre

Lajikirjon laajentuessa, olen jo muutaman kauden ajan saanut seurata balettikävijöidemme kehitysharppauksia, sillä meillä on mahdollista osallistua kurssien lisäksi hyvällä diilillä myös Les Mills Barre –tunneille sekä pilatekseen, joiden vaikutuksen kyllä huomaa tunneilla ja tuntee kehossaan, kun harjoittelee lajia, jossa tekninen suorituskyky vaatii onnistuakseen voimakkaita lihaksia ja pettämätöntä kehonhallintaa. Olen onnekseni huomannut Barren vaikutukset myös omassa kehossani. Vaikka en ehdikään nykyään tehdä balettitreeniä juuri itse, hyppyvoima ja aukikierto on tuntunut palaavaan aktiivisempien harrastusvuosien tasolle. Barre on myös vaihtoehto tanssiharrastajalle, joka nauttii baletin fysiikasta, mutta vierastaa klassista musiikkia ja vuosisatojen perinteitä, sillä Barressa treenataan nykymusiikin tahdissa balettitekniikkan kautta tanssilihaksia, joita meistä jokainen tarvitsee hyvän ryhdin ylläpitoon.

Voin vakuuttaa omasta ja kollegoideni puolesta että, teemme Fiiliksellä tanssinopetusta taidolla ja tunteella, palavalla halulla ja innolla. Tervetuloa mukaan seuraavalle kurssikierrokselle tammikuun alusta! Siihen asti lomailemme keräten uusia ideoita kursseille. Linkki tarkempiin sisältöihin täältä ja ilmoittautumaan pääsee täältä.

Ps. Pikkujouluissamme ma 16.12. saatat nähdä joidenkin kurssiemme tuotoksia klo 19 jälkeen. 🙂 Ilmoittaudu ilmaiseen kauden kiitostapahtumaamme kuntoilemaan (17-19), syömään sekä jouluilemaan (19-) täältä!

5 12, 2019

Joulun ajan aikataulu 21.12.-6.1.

2019-12-05T17:30:59+02:005 joulukuun, 2019|

Hei Fiilis-tonttuset!
 
Tästä pääsee tiirailemaan joulun ajan aikataulua, joka on voimissaan 21.12.-6.1.2019.🎄Liikkumaan pääsee monipuolisesti joulun ja uuden vuoden aikaan Fiilis-tiimin tonttujen johdolla!
 
Ps. Muistathan ilmoittautua 16.12. juhlittaviin pikkujouluihin 13.12. mennessä.
28 11, 2019

Lämpölampun alla on lupa hellittää

2019-11-28T19:36:46+02:0028 marraskuun, 2019|

Muistan elävästi ensimmäiset joogakertani lämmitetyssä salissa vuosia takaperin – kyseessä ei ollut rakkautta heti ensisilmäyksellä. Tekeminen tuntui raskaalta ja energiaa kului rutkasti ylipäätään siihen, että keskityin hengittämään. Huh, mitäs tämä tämmöinen on, enkö muka pysty? ONNEKSI minulla oli ihana joogaopettaja, joka kertoi, miten asiat ovat: jooga lämmitetyssä salissa saattaa tuntua kovastikin erilaiselta, kuin normaalissa huonelämmössä. On täysin normaalia, että joogaaminen tuntuu raskaammalta ja lämmin ilma lempeän sylin sijaan painavalta peitolta kehon ympärillä. On hyvä totutella ensin hengittämään ja ylipäätään olemaan läsnä lämmössä. Omat tauot tunnin aikana silmät kiinni istuen ja rauhoittuen ovat enemmän kuin sallittuja (tämä nyt oli itselleni ihan punainen vaate, koska elettin aikaa, jolloin halusin tehdä paljon, kovasti ja tiukasti – muita treenivaihteita ei oikein ollut käytössä). Opettaja totesi lempeästi, että muutaman kerran jälkeen lämmön tunne on taatusti erilainen ja saamme sen mukana joogaharjoituksiimme aivan uuden tason.

Mutta jotain ihmeellistä todellakin tapahtui ja nyt minä vuorostani jaan näitä samoja lempeitä ohjeita Fiiliksen Ilo-salin lämmössä. Opettaja nimittäin oli oikeassa, ja muutaman joogakerran jälkeen lämmön mukana kaikki ylimääräinen alkoi sulaa pois – turhat ajatukset katosivat ja keho tuntui vastaanottavaisemmalta, kireydet pehmenivät lämmön mukana. Tämä muutos tapahtui, koska maltoin hengittää, kuulostella ja tehdä kehoani kuunnellen, enkä suorittaa tavoitteet silmissä kiiluen. Jooga lämmössä on opettanut minua armollisemmaksi ja herkemmäksi. Kun maltoin kuunnella kropan tuntemuksia ja reaktioita ympäröivään lämpöön, aloin oivaltamaan lämpöjoogan hyvää. Lämpö sukelsi lempeästi ei ainoastaan hengitykseni mukana kehon ääripisteisiin, varpaisiin ja sormenpäihin saakka, vaan tuntui solahtamaan suoraan ihon läpi hellimään jokaista solua ja sopukkaa. Nuo oivalluksen hetket olivat käänteentekeviä oman joogaamiseni ja ajatusmaailmani suhteen – väitän, että lämpö lähti sulattamaan ikuista suorittajaa ja duracell-pupua, joka oli (ja ei vieläkään ole täysin kadonnut) ollut aina syvällä minussa. Lämpö pakotti minut lempeän lujasti päästämään irti tavoitteista ja suorituskeskeisistä elementeistä, jotka määrittivät usein tekemistäni, ja pysähtymään joogan juurille – hengittämään. Hengitin sisään, hengitin ulos. Hengityksen mukana ajatukseni kääntyivät kuulostelemaan hetkeä, kehoni tarpeita ja tuntemuksia ja tekemään sitä, mikä tuntui hyvältä, eikä sitä, mitä mieleni mukaan pitäisi tehdä. Lämmön puristava ote kääntyi turvalliseksi, ihanaksi halaukseksi. Siinä halauksessa on ihana lähteä liikkeelle.

Lämmössä kireydet ja kiireet sulavat

Omilla joogakokemuksilla ja kasvupolulla lämpöjoogan parissa on ollut ja on iso vaikutus minuun niin ihan perus-Tiikkuna kuin joogaopettajana. Rakastan ohjata joogaa lämmössä ja jakaa sen hyötyjä jokaiselle joogamatolle, mutta ymmärrän myös sen haasteet – eihän oma alkutaipaleenikaan ihan ruusuinen ollut. Uskallan kuitenkin väittää, että lämpöjoogan haasteet ovat myös positiivisia – sen syleilyssä usein uskaltaa kokeillakin enemmän. Siinä ympäröivässä pehmeydessä on jotain turvallista, se on kuin pehmeä patja, joka ottaa vastaan vaikka vähän haparoisikin. Meillä Fiiliksellä Ilo-salia lämmittävät infrapunalämmittimet, joiden lämmön avulla lihakset rentoutuvat ja kireydet hellittävät. Nämä ovat isoja iloja erityisesti täällä pohjoisessa, kun pimeä ja kolea nyt vaan ovat tähän vuodenaikaan osa jokaista päivää. Tuntuu, että hartiat tipahtavat alemmaksi jo lämmitettyyn saliin astuessa. Infrapunalämmittimien pitkäaaltoinen syvälämpö lämmittää kudoksia – lämpö kirjaimellisesti hiipii ihomme alle – mikä edistää aineenvaihduntaa ja stimuloi verenkiertoa. Kuona-aineet lähtevät liikkeelle ja kroppa puhdistuu, jolloin happirikas veri pääsee virtaamaan ympäri kehoamme.

Lämmön hyödyt tuntuvat lempeillä yin-tunneilla, kun pitkät niveliä, jänteitä ja sidekudoksia hellivät pitkäkestoiset asanat syvenevät ja kehon kireydet hellittävät. Dynaamisemmilla tunneilla (flow ja voima JOOGA) lämpö vauhdittaa aineenvaihduntaa, saa hien virtaamaan ja kehon vastaanottavaisemmaksi haastavimpienkin asanoiden kohdalla. Ja kuten todettu, ehkä uskaltamaan enemmän kuin olisimme tuiskussa ja tuiverruksessa salia kohti kipittäessamme ajatelleetkaan! Loppurentoutuksessa, savasanan aikana, lämpö taas kietoo jokaisen lempeään syleilyynsä. On hyvä ja raukea olla.

Sujahda lämmön sopivaan hehkuun

Lämmön kokeminen on subjektiivista – toinen rakastaa joogata suoraan lampun alla, kun taas joku haluaisi asetella joogamattonsa hieman pehmeämmän lämmön äärelle. Samaan tapaan kuin toinen nauttii paahteisista kesäpäivistä rantahiekalla, toinen taas hakeutuu viilentävään varjoon. Yksi rakastaan saunaa ja toinen lempeämpiä löylyjä. Joogasalissa on paikka niin lempeämmän lämmön kuin lämpimämmän paikan ystäville: vaikka lämmittimet totta kai lämmittävät koko salia, me ohjaajat autamme aina löytämään jokaiselle sopivan paikan tehdä.

Joogan yksi ihanuuksista on sen kokonaisvaltaisuus – se ravitsee kehoa päästä varpaisiin, koskettaa meitä iholta syvimpiin sopukoihin saakka ja hoivaa mieltämme, niin tunteita kuin kiivaita mietintämyssyjämme. Olitpa jo löytänyt lämmitettyyn saliin asettelemaltasi joogamatolta arjen turvasataman tai tuumailipa vielä, onko kyseessä uhka vai mahdollisuus, kannustan jokaista ottamaan lämmön vastaan sellaisena kuin se juuri sinuun vaikuttaa. Tutkaile rohkeasti hetki, kuuntele ja maistele tuntemuksia. Pysähdy, hengitä, ole. Anna itsellesi aikaa ja lämmön tehdä tehtävänsä – helliä ja huoltaa. Jooga lämmitetyssä salissa voi olla parasta yin joogan pitkiin venytyksiin sulaen tai lämmöstä uutta boostia dynaamisempaan harjoitukseen saaden. Molemmat yhtä oikein ja totta.

Uskon, että jokainen joogamatolle astuva voi löytää vähintäänkin hipaisun siitä, kuinka lämpö antaa luvan hellittää ja viipyä matolla juuri sellaisena, kuin kussakin hetkessä on. Pois valuvat turhat odotukset, kiireiset ajatukset ja suorituspaineet, kun lämpölamppujen pehmeä hehku kääntää katseen lempeän lujasti hengittämiseen. Siihen olennaiseen. Sitten vasta annetaan tilaa liikkeelle.⁠ Päällimmäisenä ajatus juuri silloin: olen tässä, vain ja ainoastaan itseäni varten.⁠

Tervetuloa sukeltamaan lämmön syliin & joogailemaan Iloon!

Lämpöisin terkuin,
Tiikku kynän varresta (eli näppäimistön ääreltä) sekä Siiri & Fiilis-tiimi

* * *

Jos hengähdyshetki arjen hulinasta ja pieni pakomatka lämmön syleilyyn tuntuu hyvältä ajatukselta, tutustu tästä ihmeessä jooga-tarjontaamme ja saavu Fiilikselle joogaamaan kanssamme!

14 11, 2019

10 vuotta Zumbaa Fiiliksellä

2019-11-14T20:01:23+02:0014 marraskuun, 2019|

Tammikuu 2009 ja seison Zumbakoulutuksessa, sillä en uskalla liikkua. Meitä on salissa niin paljon, että astuisin viereisen varpaille, jos ottaisin askelia, enkä näekään mitään tällä 153,2 senttisellä varrella. Kun rivejä taas vaihdetaan, pääsen eturiviin joraamaan. Ei ehkä ihan mun cup of tea vetää valmiita merenque-, salsa- ja cumbia-koreografioita, mutta kiistattomasti maailman suosituin ryhmäliikuntatunti sillä hetkellä – pitihän se siellä seistä! Kun tunnit sitten alkoivat helmikuussa 2009, olin ihan äimänä. Fiilis Fitness, jonka olin puolitoista vuotta sitten pistänyt pystyyn, oli ollut siihen mennessä vasta pienen porukan tiedossa ja Zumba-tunnit pullistelivat väkeä ensimmäisestä tunnista lähtien. Zumbassa oli sitä jotakin, minkä takia noin kolmisen vuotta jokaisella tunnilla oli aina joku testaamassa lajia ensimmäistä kertaa. En olisi voinut silloin uskoa, että meillä zumbataan vielä tänäkin päivänä. Luulen kuitenkin tietäväni syyt sille, miksi Zumba vetää meillä aina vaan. 1. Se on Tanssitunti isolla T:llä. 2. Kaikki lähtee musiikista. 3. Lajien ja tyylien kirjo on lähes rajaton, jonka takia tunnilla on aina jotain uutta.

Tanssitunti, jolla ei opetella, vaan tanssitaan

Zumba on niin sanottu Fitness-tunti, jonka tarkoituksena on saada hiki virtaamaan ja naama punaiseksi. Musiikki onkin päällä ison osan tunnista ja silloin tanssitaan sata lasissa. Välillä toki juodaan, henkäistään ja saatetaan näyttää ennalta joitain yhdistelmiä, joita tulevissa kappaleissa tulee vastaan. Koska tanssi, heittäytyminen ja biletunnelma on Zumban ydintä, koreografiat ovat rakenteeltaan sellaisia, että jokaisessa kappaleen samanlaisessa osiossa tehdään samanlaista liikettä tai liikeyhdistelmää. Suurimmassa osasta kappaleita koreografia on tuttu, kun biisiä on tehty yksi kolmasosa. Loppu onkin sitten yleensä kertausta, jolloin tanssin riemua pääsee kokemaan täysin palkein ja kehoa voi kiihdyttää yhä isompiin kaariin ja kieputuksiin. Minulta meni pitkään tottua siihen, että kaikkea ei tarvitse osata, kun musiikki käynnistyy. Balettikoulun kasvattina olen tottunut siihen, että liikkeet opetetaan juurta jaksaen, ennen kuin tanssiminen varsinaisesti alkaa. Siinä on puolensa, mutta niin on siinäkin, ettei kaikkien tarvitse lähtökohtaisestikaan yrittää mennä samalla tavalla. On se vaan riemukasta olla todistamassa sitä, miten erilaiset kehot liikkuvat samaan suuntaan omalla tavallaan. Runsautta, riemua ja revittelyä juuri siinä hetkessä!

Musiikki tekee koreografian

Musiikin etsimiseen, kuuntelemiseen ja valitsemiseen menee tunnin suunnittelusta ehdottomasti eniten aikaa. Kappaleen pitäisi olla rakenteeltaan monipuolinen, pelkkä säkeistö ja kertosäe peräkkäin käyvät tylsäksi. Parhaat kappaleet ovat yllätyksellisiä, niissä on sooloja, välisoittoja, muutoksia tahtilajeissa, rytmin vaihteluja tai modulaatioita. Kun kappaleessa tapahtuu paljon, myös koreografiasta tulee rikas ja sen elinkaari on pitkä. Kestää monta kertaa, ennen kuin kappale avautuu täysin, sen jälkeen sitä pääsee tanssimaan niin, että riittää tekemistä eli tanssittavaa. Pidän siitä, että mukana on hyvin erilaista musiikkia, nopeaa ja hidasta, kaikkien tuntemia hittejä ja tuntemattomia helmiä, elektronista ja uutta sekä sielukasta vanhaa musiikkia, mistä tunnistaa soittimet. Rytmiin perustuvat kappaleet sopivat hyvin perinteisiin lattarilajeihin kuten salsa, samba, jive, cha cha cha tai bachata, kun taas melodiaa tulee seurattua enemmän street-, funk- ja discotyylin biiseissä. Minulle on tärkeintä, että liike nousee musiikista. Kun biisiin on päässyt sisälle, tuntuu siltä, ettei siinä hetkessä mitään ei voisi tehdä mitään toisin. Kappaleessa ei tehdä koreografiaa, vaan tulkitaan musiikkia keholla, ikään kuin se olisi yksi soittimista.

Valtava valikoima eri lajeja

Zumban konseptiin kuuluu, että tunnilla soi kansainvälinen lattarimusiikki 70 % tunnista ja loppu voi olla mitä tahansa. Se antaa aika vapaat kädet, sillä kansainvälinen musiikkikin on aika laaja käsite. Sen alle Zumban kehittäjäkin on laskenut afrikkalaiset, intilaiset ja country rytmit. Zumban salaisuus onkin siinä, että sen sisällä voi tehdä niin swingiä kuin sheikkaustakin, rytkyttää, hytkyttää tai heilua. Tällä hetkellä 55 -minuutin ohjelmasta löytyy 13 erilaista kappaletta ja tyyliä. Tunti alkaa lattaripopilla flamenco ja salsamaustein Ricky Martinin sekä uudempien nimien Wishin ja Yandelin yhteistuotannolla. Elämäniloisen dance-rock pumpun DNCE tanssimista ylistävä biisi jatkaa lämmittelyä. Pitkään ohjelmistossa ollut Tuure Kilpeläisen cumbia-rytminen ilottelu liikkuu paljon tilassa ja saa poistumaan ”omalta peilipaikalta”. Bebe Rexhan ja David Guettan Last Hurrah on tämän hetken kuumimpia biisejä ja koreografiassa on vaikutteita dancehallista. Salsa Dura on alkuperäistä salsamusiikkia perinteisine rytmisoittimineen ja askelkuvioineen. Bring the Beat on biisi, joka pursuaa afrikkalaista elämäniloa ja rikasta rytmiikkaa. Julion Sacude taas sulautuu edellisten kappaleiden rytmi pääosassa oleviin kappaleisiin merequetahdeillaan. Kalenterist tilaa on suomalainen JVG:n ja Evelinan biisi, jossa lattarirytmit sulautuvat katumeininkiin, jolloin koreografiakin on sekoitus lattari- ja street-tyylejä. Sitten on vuorossa ehtaa cha cha cha askellusta Anna Abreun biisiin sekä vanhempaa tuotantoa muutaman vuoden takaa reggeatonrytminen Enrique Iglesiaksen ja Pitbullin Move to Miami. Lopussa kiihdytetään jiven kautta loppukoreografiaan, joka vuoroin tulkitaan herkästi Justin Bieberin ja sitten taas rymistellään menemään Afrojackin tahtiin Remix-versiossa kappaleesta U2. Lopuksi tunnelmoidaan bachata ja cha cha –askelin supersuositun Shawn Mendesin ja Camilla Cabellon Senioritan tahtiin. Siinä ehtii vajaan tunnin aikana mennä tunnelmasta toiseen ja kokea rytmin kehossaan eri tavoin.

Fiiliksellä Zumbataan niin kauan kun tulijoita riittää

Muistan olleeni pahimman Zumba-buumin aikaan ystävien luona kylässä Ranskassa ja tapasin siellä miellyttävän Alaskasta kotoisen olevan naisen, joka kuuli, että olen Zumba-ohjaaja. Iloiseen jenkkityyliin hän alkoi hehkuttaa ohjaajuuttani muille. Olin hämilläni asiasta ja ajattelin silloin, että minua ei oteta vakavasti tanssinopettajana, jos ”paljastun” Zumba-ohjaajaksi ja kielsin olemasta itse kovin innoissani Zumban ohjaamisesta. Vuosia myöhemmin tajuan, miten hölmösti ajattelin. Se, että pystyn heittäytymään ja levittämään ympärilleni vapautumisen ilosanomaa, ei ole häpeilyn vaan ennemmin ylpeyden aihe, eikä myöskään poista mitään perinteiseltä tekniikkaan ja koreografiaan pohjautuvalta tanssiopetukselta, jota meiltä yhtä lailla saa Fiilikseltä ja mitä minä yhtä lailla saan opettaa. Täydellä Zumba ylpeydellä ja ilolla täten lupaan, että heilun niin kauan Zumba-tunneilla kun innokkaita kanssahikoilijoita ja iloittelijoita riittää. Yksi hieno todistus Zumban elinvoimaisuudesta on isolla energialla tanssiva Viivi, joka on tänä kesänä liittynyt Fiiliksen ohjaajaporukkaan ohjaamaan Zumbaa minun ja yhteisesti tehtyjen koreografioiden muodossa monen vuoden asiakkaana olon jälkeen. Tervetuloa siis tunneille vanhat ja uudet tutut!

Terveisin Siiri, Fiiliksen Zumba- ja tanssiope sekä yrittäjä
yhdessä Viivin, Tiikun ja muiden Fiilis-tiimiläisten kanssa